Siirry pääsisältöön

Tyhjiä puheita vai täysiä tekoja?

En koe tarvetta mielistellä. Politiikassa on liikaa puhetta, joka ei johda mihinkään. Liikaa sanakäänteitä, joissa ei ole muuta tarkoitusta kuin kuulostaa hyvältä kaikille. Minä en ole ehdolla siksi, että haluaisin miellyttää kaikkia – olen ehdolla siksi, että haluan etsiä ja toteuttaa ratkaisuja havaitsemiini epäkohtiin.
Vaalilupauksia on helppo heitellä, mutta paljon vaikeampaa on sanoa ääneen epämukavia totuuksia: että kaikkea ei voi saada kerralla, että päätöksillä on aina seurauksia, ja että joskus on tehtävä kipeitäkin ratkaisuja, jotta voidaan rakentaa parempaa huomista.
Politiikka ei ole pikajuoksu vaan pitkän matkan vaellus. En aio kalastella pikavoittoja, sillä ne ovat petollisia.
Olen valmis tekemään päätöksiä, jotka eivät ehkä tuo suosiopisteitä – mutta jotka vievät meitä oikeaan suuntaan. En pelkää olla eri mieltä, enkä vaihda kantaani sen mukaan, mihin suuntaan tuuli kulloinkin puhaltaa. Minulle politiikka ei ole esiintymistä, vaan tekemistä.
Me tarvitsemme päättäjiä, jotka uskaltavat olla rehellisiä. Sellaisia, jotka puhuvat kuin tasavertaisille ihmisille. Ihmisille, jotka ansaitsevat saada tietoa, eivät sokerikuorrutettuja iskulauseita.
En lupaa miellyttää kaikkia, mutta lupaan olla rehellinen, kuunnella ja tehdä kaikkeni sen eteen, että päätöksenteko palvelee tavallista ihmistä ja yhteistä etua.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi KD?

  Tätä kysymystä minulta on viime aikoina kysytty useamman kerran ja haluan tässä postauksessa avata päätökseni taustoja. Näen, että Suomen poliittisessa kentässä seuraavat asiat toteutuvat parhaiten juuri KD:ssa:   - Elämä on ainutlaatuinen ja arvokas. Sitä tulee kunnioittaa.  - Yhteiskunnan tulee kantaa vastuunsa tulevaisuutta silmällä pitäen. Maailma pitää jättää jälkipolville parempana paikkana kuin sen itse saimme.   - Ihmiset eivät ole vain numeroita, vaan tuntevia ja ajattelevia yksilöitä. Päätöksenteolla on aina myös vaikutuksia, joita ei pystytä mittaamaan määrällisesti.   - Perhe, joita on erilaisia ja -kokoisia, on yhteiskunnan perusyksikkö. Kun perheet voivat hyvin, myös yhteiskunta voi hyvin.   - Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa keskeinen rooli on sivistystyöllä. Yksilöiden kehittyminen tiedollisesti ja taidollisesti hyödyttää koko yhteiskuntaa.   - Yhteiskuntaa rakennetaan työllä ja työnteon tulee olla kannattavaa. Työllisyystilanne...

Ei eutanasialle - kyllä hyvälle saattohoidolle

Eutanasia puhututtaa suomalaisessa poliittisessa keskustelussa yhä enemmän. Pidän mahdollisena, että seuraavalla vaalikaudella eduskunnassa keskustellaan tai jopa päädytään äänestämään asiasta. Siksi näen hyväksi tässä vaiheessa ottaa asiaan julkisesti kantaa. Eutanasia tarkoittaa lääkärin suorittamaa potilaan surmaamista antamalla hänelle kuolettavia lääkkeitä tämän toistuvasta, vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä. Eutanasian tavoitteena on ihmisen kuolema. Potilaan itsemääräämisoikeuteen perustuva oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta, vaikka se jouduttaisi kuolemaa, ei ole eutanasiaa. Myöskään tarpeettomiksi nähtyjen hoitojen riisuminen ja oireenmukaiseen hoitoon siirtyminen ei ole eutanasiaa. Suomessa eutanasia on rikoslaissa kielletty. Sen sijaan Euroopan maista se on sallittua muunmuassa Hollannissa ja Belgiassa. Sveitsissä potilas voi saada lääkäriltä apua itsemurhaan. Siinä missä eutanasia tarkoittaa useimmiten myrkkypiikkiä, avustettu itsemurha tarkoittaa tila...

Maatalous on elinehto — ongelmiin on puututtava

Kotimainen maatalous on ahdingossa. Alalla on rakenteellisia ongelmia, joihin on puututtava.  Alla luettelemani muutamat suomalaisen elintarvikeketjun ongelmakohdat eivät ole keskinäisessä merkittävyysjärjestyksessä. - Näennäisviljely ja väärinkohdistetut tuet Näennäisviljelyssä peltoja viljellään maataloustukien vuoksi, mutta ei tavoitella määrällisesti tai laadullisesti hyvää satoa. Koska suuri osa tuloista tulee tuista eikä myynnistä, näennäisviljely saattaa kustannusten pienuuden vuoksi olla kannattavampaa kuin varsinainen viljely. Maanviljely on ollut liian tuotantokeskeistä tuottavuuskeskeisyyden sijaan! Näennäisviljelyn vähentämiseksi tulisi maataloustukien painopistettä muuttaa pinta-alaperusteisuudesta myytyihin kiloihin tai litroihin. Lisäksi osa maataloustuesta voisi kanavoida uudella tavalla asettamalla julkisen sektorin laitosten tarjoamalle ruoalle kotimaisen ruoan vähimmäisprosenttiosuus. Näennäisviljelyn haitat: - Veronmaksajien rahoilla tuetaan toimi...