Siirry pääsisältöön

Kestävät arvot yhteisten asioiden hoitamisen perustana

Vaikuttajan on tärkeää pohtia, mitkä arvot ovat oman toiminnan ja mielipiteiden perustana. Oikeudenmukaisuus, lähimmäisyys ja elämän kunnioittaminen ovat kaikki tärkeitä hyveitä, jotka kuuluvat olennaisesti kristillisdemokraattiseen päätöksentekoon.

Yhteiskunnan keskuksena eivät ole eduskunta tai päättäjät. Yhteiskunnan todellisia keskuksia ovat perheet. On olemassa monenlaisia perheitä: suuria ja pieniä lapsiperheitä, pariskuntia ja yksineläjäperheitä. Yhteiskunnan tehtävänä on suojella, turvata ja auttaa jäseniään niin, että tuloksena olisi mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollisimman monelle.

Sivistystyön tekeminen on osa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Opetuksen edistämisellä parannetaan niin ihmisten, yhteisöjen kuin yhteiskunnankin asemaa. Sivistys ei ole pelkästään kirjaviisautta, vaan siihen kuuluu myös kulttuuri kaikkine osa-alueineen.

Päätöksenteossa on tärkeää ottaa huomioon myös terveys- ja turvallisuusnäkökulma. On tärkeää, että jokainen yhteiskunnan jäsen saa tuntea olonsa turvalliseksi ja luottaa viranomaisiin. Yleisen terveyden edistäminen ei ole pelkästään yksilöiden vastuulla, vaan päättäjien tulisi toiminnallaan tukea sitä.

Yhteiskuntaa ei rakenneta ilman työtä. Suomessa yritystoiminta ja työn tekeminen ovat sangen säädeltyjä ja korkeastiverotettuja. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksia parantamalla saataisiin työllisyystilanne uusille urille. Työn tekeminen kohtuullista palkkaa vastaan lisää ensisijaisesti perheiden hyvinvointia, mutta lopulta siitä hyötyy koko yhteiskunta.

Huolenpito on yhteiskunnan tärkeimpiä mittareita. Vastuu heikommassa asemassa olevista ihmisistä on suuri ja sen edessä tulisi olla nöyrä ja kunnioittava. Yhteiskunnan tulee kantaa vastuunsa ja huolehtia heistä, jotka tukea tarvitsevat.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi KD?

  Tätä kysymystä minulta on viime aikoina kysytty useamman kerran ja haluan tässä postauksessa avata päätökseni taustoja. Näen, että Suomen poliittisessa kentässä seuraavat asiat toteutuvat parhaiten juuri KD:ssa:   - Elämä on ainutlaatuinen ja arvokas. Sitä tulee kunnioittaa.  - Yhteiskunnan tulee kantaa vastuunsa tulevaisuutta silmällä pitäen. Maailma pitää jättää jälkipolville parempana paikkana kuin sen itse saimme.   - Ihmiset eivät ole vain numeroita, vaan tuntevia ja ajattelevia yksilöitä. Päätöksenteolla on aina myös vaikutuksia, joita ei pystytä mittaamaan määrällisesti.   - Perhe, joita on erilaisia ja -kokoisia, on yhteiskunnan perusyksikkö. Kun perheet voivat hyvin, myös yhteiskunta voi hyvin.   - Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa keskeinen rooli on sivistystyöllä. Yksilöiden kehittyminen tiedollisesti ja taidollisesti hyödyttää koko yhteiskuntaa.   - Yhteiskuntaa rakennetaan työllä ja työnteon tulee olla kannattavaa. Työllisyystilanne...

Ei eutanasialle - kyllä hyvälle saattohoidolle

Eutanasia puhututtaa suomalaisessa poliittisessa keskustelussa yhä enemmän. Pidän mahdollisena, että seuraavalla vaalikaudella eduskunnassa keskustellaan tai jopa päädytään äänestämään asiasta. Siksi näen hyväksi tässä vaiheessa ottaa asiaan julkisesti kantaa. Eutanasia tarkoittaa lääkärin suorittamaa potilaan surmaamista antamalla hänelle kuolettavia lääkkeitä tämän toistuvasta, vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä. Eutanasian tavoitteena on ihmisen kuolema. Potilaan itsemääräämisoikeuteen perustuva oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta, vaikka se jouduttaisi kuolemaa, ei ole eutanasiaa. Myöskään tarpeettomiksi nähtyjen hoitojen riisuminen ja oireenmukaiseen hoitoon siirtyminen ei ole eutanasiaa. Suomessa eutanasia on rikoslaissa kielletty. Sen sijaan Euroopan maista se on sallittua muunmuassa Hollannissa ja Belgiassa. Sveitsissä potilas voi saada lääkäriltä apua itsemurhaan. Siinä missä eutanasia tarkoittaa useimmiten myrkkypiikkiä, avustettu itsemurha tarkoittaa tila...

Maatalous on elinehto — ongelmiin on puututtava

Kotimainen maatalous on ahdingossa. Alalla on rakenteellisia ongelmia, joihin on puututtava.  Alla luettelemani muutamat suomalaisen elintarvikeketjun ongelmakohdat eivät ole keskinäisessä merkittävyysjärjestyksessä. - Näennäisviljely ja väärinkohdistetut tuet Näennäisviljelyssä peltoja viljellään maataloustukien vuoksi, mutta ei tavoitella määrällisesti tai laadullisesti hyvää satoa. Koska suuri osa tuloista tulee tuista eikä myynnistä, näennäisviljely saattaa kustannusten pienuuden vuoksi olla kannattavampaa kuin varsinainen viljely. Maanviljely on ollut liian tuotantokeskeistä tuottavuuskeskeisyyden sijaan! Näennäisviljelyn vähentämiseksi tulisi maataloustukien painopistettä muuttaa pinta-alaperusteisuudesta myytyihin kiloihin tai litroihin. Lisäksi osa maataloustuesta voisi kanavoida uudella tavalla asettamalla julkisen sektorin laitosten tarjoamalle ruoalle kotimaisen ruoan vähimmäisprosenttiosuus. Näennäisviljelyn haitat: - Veronmaksajien rahoilla tuetaan toimi...