Siirry pääsisältöön

Kestävät arvot yhteisten asioiden hoitamisen perustana

Vaikuttajan on tärkeää pohtia, mitkä arvot ovat oman toiminnan ja mielipiteiden perustana. Oikeudenmukaisuus, lähimmäisyys ja elämän kunnioittaminen ovat kaikki tärkeitä hyveitä, jotka kuuluvat olennaisesti kristillisdemokraattiseen päätöksentekoon.

Yhteiskunnan keskuksena eivät ole eduskunta tai päättäjät. Yhteiskunnan todellisia keskuksia ovat perheet. On olemassa monenlaisia perheitä: suuria ja pieniä lapsiperheitä, pariskuntia ja yksineläjäperheitä. Yhteiskunnan tehtävänä on suojella, turvata ja auttaa jäseniään niin, että tuloksena olisi mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollisimman monelle.

Sivistystyön tekeminen on osa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Opetuksen edistämisellä parannetaan niin ihmisten, yhteisöjen kuin yhteiskunnankin asemaa. Sivistys ei ole pelkästään kirjaviisautta, vaan siihen kuuluu myös kulttuuri kaikkine osa-alueineen.

Päätöksenteossa on tärkeää ottaa huomioon myös terveys- ja turvallisuusnäkökulma. On tärkeää, että jokainen yhteiskunnan jäsen saa tuntea olonsa turvalliseksi ja luottaa viranomaisiin. Yleisen terveyden edistäminen ei ole pelkästään yksilöiden vastuulla, vaan päättäjien tulisi toiminnallaan tukea sitä.

Yhteiskuntaa ei rakenneta ilman työtä. Suomessa yritystoiminta ja työn tekeminen ovat sangen säädeltyjä ja korkeastiverotettuja. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintamahdollisuuksia parantamalla saataisiin työllisyystilanne uusille urille. Työn tekeminen kohtuullista palkkaa vastaan lisää ensisijaisesti perheiden hyvinvointia, mutta lopulta siitä hyötyy koko yhteiskunta.

Huolenpito on yhteiskunnan tärkeimpiä mittareita. Vastuu heikommassa asemassa olevista ihmisistä on suuri ja sen edessä tulisi olla nöyrä ja kunnioittava. Yhteiskunnan tulee kantaa vastuunsa ja huolehtia heistä, jotka tukea tarvitsevat.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Henkilöllisyystodistuksesta maksuton

Henkilöllisyystodistuksesta tulisi tehdä maksuton kansalaisille, koska pankkien, vakuutusyhtiöiden, TE-toimiston, poliisin tai muiden viranomaisten kanssa kasvokkain asioidessa vaaditaan usein tunnistautumista joko passilla tai henkilökortilla. Tarve henkilökorttiin tai passiin on siten lähes välttämätön. Ajokortin ja kela-kortin kelpoisuudesta tunnistautumisessa on pitkälti luovuttu. Henkilökortti maksaa sähköisesti haettuna 54 euroa (1.12.2022), jonka päälle hakija maksaa lisäksi valokuvauskulut. Kustannuksena passi on samantasoinen. Henkilökortti vanhenee viidessä vuodessa, jonka jälkeen sitä on haettava jälleen uudelleen. Tämä asettaa hakijat taloudellisesti eriarvoiseen asemaan, sillä summa on iso monille lapsiperheille, opiskelijoille ja työttömille. Kulujen peittämiseksi ehdotan selvityksen käynnistämistä henkilökortin yhdistämiseksi muihin valtion virastoiden myöntämiin kortteihin kuten ajo- ja sairausvakuutuskorttiin. Uskon, että kulut saattaisivat jopa laskea, kun samoille i...

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä tulee luopua

Suomessa korkeakoulutusta tarjotaan ilmaiseksi. - Eikös? Näinhän on totuttu sanomaan ja asiaa mainostamaan. Juuri ilmoittauduin seuraavaksi lukuvuodeksi opiskelemaan. Jotta sain ilmoitettua itseni läsnäolevaksi, tuli suorittaa ylioppilaskunnan pakkojäsenmaksu: syyslukukaudelta 35,50 euroa ja kevälukukaudelta 36,00 euroa. Tämä tekee yhteensä 71,50 euroa. Ilman maksamista ei ole myöskään opiskeluoikeutta. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä pidetään lainvastaisena. Perustuslaissa on nimittäin turvattu yhdistymisvapaus, jonka ajatellaan sisältävän myös vapauden olla olematta yhdistyksien jäsenenä. Lisää voit lukea mm. täältä . Kannatan vakaasti ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistamista.

Ei eutanasialle - kyllä hyvälle saattohoidolle

Eutanasia puhututtaa suomalaisessa poliittisessa keskustelussa yhä enemmän. Pidän mahdollisena, että seuraavalla vaalikaudella eduskunnassa keskustellaan tai jopa päädytään äänestämään asiasta. Siksi näen hyväksi tässä vaiheessa ottaa asiaan julkisesti kantaa. Eutanasia tarkoittaa lääkärin suorittamaa potilaan surmaamista antamalla hänelle kuolettavia lääkkeitä tämän toistuvasta, vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä. Eutanasian tavoitteena on ihmisen kuolema. Potilaan itsemääräämisoikeuteen perustuva oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta, vaikka se jouduttaisi kuolemaa, ei ole eutanasiaa. Myöskään tarpeettomiksi nähtyjen hoitojen riisuminen ja oireenmukaiseen hoitoon siirtyminen ei ole eutanasiaa. Suomessa eutanasia on rikoslaissa kielletty. Sen sijaan Euroopan maista se on sallittua muunmuassa Hollannissa ja Belgiassa. Sveitsissä potilas voi saada lääkäriltä apua itsemurhaan. Siinä missä eutanasia tarkoittaa useimmiten myrkkypiikkiä, avustettu itsemurha tarkoittaa tilan...