Siirry pääsisältöön

Kuopion tulisi kantaa vastuunsa Mäntykampuksesta

Tämä on petettyjen lupausten postaus.
Kuopion kaupunki rakennutti kymmenen vuotta sitten Kuopion Männistöön ikäihmisten korttelin Mäntykampuksen. Alueelle oli tarkoitus koota palvelut rollaattorimatkan etäisyydelle ja edistää asumisen yhteisöllisyyttä, jolla saataisiin ylläpidettyä asukkaiden toimintakykyä. Tällä pienellä alueella asuu noin 1000 asukasta.
Kaupunki otti Mäntykampuksen osaksi Ikäystävällinen Kuopio -ohjelmaansa. Soteuudistuksen yhteydessä terveyden edistäminen jäi kuntien vastuulle mutta siirtyi myös hyvinvointialueen vastuulle. Tässä vaiheessa Mäntykampus, jonka toiminnasta pitäisi molempien olla vastuussa, oli väliinputoaja, josta kumpikaan ei ottanut koppia.
Mielestäni tämä on törkeää toimintaa alueelle muuttaneita kohtaan. Heille luvattiin paljon ja alkuun palveluita myös järjestettiin, mutta sitten heidät jätettiin oman onnensa nojaan.
Kannatan, että Kuopion kaupunki uudistaa Ikäystävällinen Kuopio -ohjelmansa ja käy läpi yhdessä hyvinvointialueen kanssa muuttuneen tilanteen ja toiminnan rajapinnat.
Yhteisöllinen asuminen on juuri se, mitä tarvitaan. Ei anneta periksi!

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi KD?

  Tätä kysymystä minulta on viime aikoina kysytty useamman kerran ja haluan tässä postauksessa avata päätökseni taustoja. Näen, että Suomen poliittisessa kentässä seuraavat asiat toteutuvat parhaiten juuri KD:ssa:   - Elämä on ainutlaatuinen ja arvokas. Sitä tulee kunnioittaa.  - Yhteiskunnan tulee kantaa vastuunsa tulevaisuutta silmällä pitäen. Maailma pitää jättää jälkipolville parempana paikkana kuin sen itse saimme.   - Ihmiset eivät ole vain numeroita, vaan tuntevia ja ajattelevia yksilöitä. Päätöksenteolla on aina myös vaikutuksia, joita ei pystytä mittaamaan määrällisesti.   - Perhe, joita on erilaisia ja -kokoisia, on yhteiskunnan perusyksikkö. Kun perheet voivat hyvin, myös yhteiskunta voi hyvin.   - Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa keskeinen rooli on sivistystyöllä. Yksilöiden kehittyminen tiedollisesti ja taidollisesti hyödyttää koko yhteiskuntaa.   - Yhteiskuntaa rakennetaan työllä ja työnteon tulee olla kannattavaa. Työllisyystilanne...

Ei eutanasialle - kyllä hyvälle saattohoidolle

Eutanasia puhututtaa suomalaisessa poliittisessa keskustelussa yhä enemmän. Pidän mahdollisena, että seuraavalla vaalikaudella eduskunnassa keskustellaan tai jopa päädytään äänestämään asiasta. Siksi näen hyväksi tässä vaiheessa ottaa asiaan julkisesti kantaa. Eutanasia tarkoittaa lääkärin suorittamaa potilaan surmaamista antamalla hänelle kuolettavia lääkkeitä tämän toistuvasta, vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä. Eutanasian tavoitteena on ihmisen kuolema. Potilaan itsemääräämisoikeuteen perustuva oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta, vaikka se jouduttaisi kuolemaa, ei ole eutanasiaa. Myöskään tarpeettomiksi nähtyjen hoitojen riisuminen ja oireenmukaiseen hoitoon siirtyminen ei ole eutanasiaa. Suomessa eutanasia on rikoslaissa kielletty. Sen sijaan Euroopan maista se on sallittua muunmuassa Hollannissa ja Belgiassa. Sveitsissä potilas voi saada lääkäriltä apua itsemurhaan. Siinä missä eutanasia tarkoittaa useimmiten myrkkypiikkiä, avustettu itsemurha tarkoittaa tila...

Maatalous on elinehto — ongelmiin on puututtava

Kotimainen maatalous on ahdingossa. Alalla on rakenteellisia ongelmia, joihin on puututtava.  Alla luettelemani muutamat suomalaisen elintarvikeketjun ongelmakohdat eivät ole keskinäisessä merkittävyysjärjestyksessä. - Näennäisviljely ja väärinkohdistetut tuet Näennäisviljelyssä peltoja viljellään maataloustukien vuoksi, mutta ei tavoitella määrällisesti tai laadullisesti hyvää satoa. Koska suuri osa tuloista tulee tuista eikä myynnistä, näennäisviljely saattaa kustannusten pienuuden vuoksi olla kannattavampaa kuin varsinainen viljely. Maanviljely on ollut liian tuotantokeskeistä tuottavuuskeskeisyyden sijaan! Näennäisviljelyn vähentämiseksi tulisi maataloustukien painopistettä muuttaa pinta-alaperusteisuudesta myytyihin kiloihin tai litroihin. Lisäksi osa maataloustuesta voisi kanavoida uudella tavalla asettamalla julkisen sektorin laitosten tarjoamalle ruoalle kotimaisen ruoan vähimmäisprosenttiosuus. Näennäisviljelyn haitat: - Veronmaksajien rahoilla tuetaan toimi...