Klaavo Eero vaikuttajasivu - politikersida

Kotimainen maatalous on ahdingossa. Alalla on rakenteellisia ongelmia, joihin on puututtava.  Alla luettelemani muutamat suomalaisen elintarvikeketjun ongelmakohdat eivät ole keskinäisessä merkittävyysjärjestyksessä. - Näennäisviljely ja väärinkohdistetut tuet Näennäisviljelyssä peltoja viljellään maataloustukien vuoksi, mutta ei tavoitella määrällisesti tai laadullisesti hyvää satoa. Koska suuri osa tuloista tulee tuista eikä myynnistä, näennäisviljely saattaa kustannusten pienuuden vuoksi olla kannattavampaa kuin varsinainen viljely. Maanviljely on ollut liian tuotantokeskeistä tuottavuuskeskeisyyden sijaan! Näennäisviljelyn vähentämiseksi tulisi maataloustukien painopistettä muuttaa pinta-alaperusteisuudesta myytyihin kiloihin tai litroihin. Lisäksi osa maataloustuesta voisi kanavoida uudella tavalla asettamalla julkisen sektorin laitosten tarjoamalle ruoalle kotimaisen ruoan vähimmäisprosenttiosuus. Näennäisviljelyn haitat: - Veronmaksajien rahoilla tuetaan toimintaa

Pitkällisen harkinnan päätteeksi lähden eduskuntavaaliehdokkaaksi 2023 Savo-Karjalan vaalipiiristä kristillisdemokraattien listalta.   Tärkeimmät vaaliteemani tuleviin vaaleihin ovat: 1. Kestävämpää talouspolitiikkaa S uomi on velkaantunut huolestuttavaa tahtia. Meillä ei ole varaa kansakuntana elää näin. Meidän elintasomme laskun maksavat tulevat sukupolvet. Mielestäni valtion tulee noudattaa seuraavaa periaatetta velanotossa: lainarahalla saa kattaa ainoastaan investointeja - ei päivittäisiä menoja. 2. Terveemmät kansalaiset - terveempi Suomi Suomen tulee valtiona tukea nykyistä enemmän kansalaisten terveyttä. Päihteiden ja haitallisten aineiden käyttöä tulee säädellä nykyistä enemmän. Terveellisemmät elintavat helpottavat myös julkisen talouden tilaa, kun sairauksia jää syntymättä ja sairaspoissaolot vähenevät. Nykyisten käytössä olevien keinojen lisäksi kannatan sokeriveron käyttöönottoa. 3. Turha byrokratia käy kalliiksi Erityisesti sosiaaliturva- ja verotusjärjestelmämme ovat lii

Henkilöllisyystodistuksesta tulisi tehdä maksuton kansalaisille, koska pankkien, vakuutusyhtiöiden, TE-toimiston, poliisin tai muiden viranomaisten kanssa kasvokkain asioidessa vaaditaan usein tunnistautumista joko passilla tai henkilökortilla. Tarve henkilökorttiin tai passiin on siten lähes välttämätön. Ajokortin ja kela-kortin kelpoisuudesta tunnistautumisessa on pitkälti luovuttu. Henkilökortti maksaa sähköisesti haettuna 54 euroa (1.12.2022), jonka päälle hakija maksaa lisäksi valokuvauskulut. Kustannuksena passi on samantasoinen. Henkilökortti vanhenee viidessä vuodessa, jonka jälkeen sitä on haettava jälleen uudelleen. Tämä asettaa hakijat taloudellisesti eriarvoiseen asemaan, sillä summa on iso monille lapsiperheille, opiskelijoille ja työttömille. Kulujen peittämiseksi ehdotan selvityksen käynnistämistä henkilökortin yhdistämiseksi muihin valtion virastoiden myöntämiin kortteihin kuten ajo- ja sairausvakuutuskorttiin. Uskon, että kulut saattaisivat jopa laskea, ku