Siirry pääsisältöön

Maatalous on elinehto — ongelmiin on puututtava

Kotimainen maatalous on ahdingossa. Alalla on rakenteellisia ongelmia, joihin on puututtava. Alla luettelemani muutamat suomalaisen elintarvikeketjun ongelmakohdat eivät ole keskinäisessä merkittävyysjärjestyksessä.

- Näennäisviljely ja väärinkohdistetut tuet
Näennäisviljelyssä peltoja viljellään maataloustukien vuoksi, mutta ei tavoitella määrällisesti tai laadullisesti hyvää satoa. Koska suuri osa tuloista tulee tuista eikä myynnistä, näennäisviljely saattaa kustannusten pienuuden vuoksi olla kannattavampaa kuin varsinainen viljely. Maanviljely on ollut liian tuotantokeskeistä tuottavuuskeskeisyyden sijaan!

Näennäisviljelyn vähentämiseksi tulisi maataloustukien painopistettä muuttaa pinta-alaperusteisuudesta myytyihin kiloihin tai litroihin. Lisäksi osa maataloustuesta voisi kanavoida uudella tavalla asettamalla julkisen sektorin laitosten tarjoamalle ruoalle kotimaisen ruoan vähimmäisprosenttiosuus.

Näennäisviljelyn haitat:
- Veronmaksajien rahoilla tuetaan toimintaa, josta yhteiskunta ei hyödy. Näennäisviljely on tulonsiirtoa kansalaisilta maatalousalan keinottelijoille.
- Peltojen hinnat pysyvät korkealla, joka haittaa maatalousyritysten kasvun mahdollisuuksia.
- Pinta-alaperusteiset tuet nostavat peltojen myyntihintojen lisäksi myös vuokrahintoja. Tuki ei kohdistu aktiiviviljelijöille vaan rikkaille maanomistajille, jotka vuokraavat keinotekoisen korkeahintaisia maitaan.
- Kun osa pelloista pidetään tuottamattomina, eikä niitä siitä huolimatta ole järkevää myydä, kuljetuskustannukset kasvavat, kun kasvavien maatilojen pellot sijaitsevat hajanaisesti tai kaukana varsinaisesta tilasta.

- Liian keskittynyt vähittäiskauppa
Muutamilla kauppaketjuilla on liian suuri valta suomalaisessa elintarvikekaupassa. Kilpailun vähyys on johtanut siihen, että samaan aikaan kuin vähittäiskaupat takovat ennätysvoittoja, alkutuottajien kannatus on heikentynyt.

- Maanviljelijöillä ei ole varaa investoida
Alkutuotannon kannattavuuden parantamiseen on monia keinoja, joista muutamia olen aiemmin jo käsitellyt. Maatalouden kannattamattomuus johtaa siihen, että tiloilla ei ole varaa investoida eettisesti ja ekologisesti kestävämpään maatalouteen, vaikka halua ja osaamista olisi. Esimerkiksi biokaasun ja lämmön talteenottoon sekä uusiutuvan energian tehokkaampaan tuotantoon ja hyödyntämiseen on keksinnöt jo olemassa, mutta niiden käyttöönotto ei ole kannattamattomuuden vuoksi mahdollista.

- Maanviljelijät väsyvät ja lisätyövoimaa on vaikeaa saada
Tilojen kannattamattomuus syö viljelijöiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Parempi kannattavuus lisäisi mahdollisuuksia investoida nykyaikaiseen kalustoon, jolloin tilallisten lisäksi myös lomittajien työolot ja työvoiman saatavuus paranisivat. Nykyaikaisten turvallisempien ja tehokkaampien laitteiden käyttöönotto parantaisi työturvallisuutta ja -terveyttä.

---

Pidän kotimaista ruoantuotantoa suuressa arvossa, koska se lisää työllisyyttä, tuottaa laadukkaita lähielintarvikkeita ja ylläpitää huoltovarmuutta.

Maatalous on elinehto.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Henkilöllisyystodistuksesta maksuton

Henkilöllisyystodistuksesta tulisi tehdä maksuton kansalaisille, koska pankkien, vakuutusyhtiöiden, TE-toimiston, poliisin tai muiden viranomaisten kanssa kasvokkain asioidessa vaaditaan usein tunnistautumista joko passilla tai henkilökortilla. Tarve henkilökorttiin tai passiin on siten lähes välttämätön. Ajokortin ja kela-kortin kelpoisuudesta tunnistautumisessa on pitkälti luovuttu. Henkilökortti maksaa sähköisesti haettuna 54 euroa (1.12.2022), jonka päälle hakija maksaa lisäksi valokuvauskulut. Kustannuksena passi on samantasoinen. Henkilökortti vanhenee viidessä vuodessa, jonka jälkeen sitä on haettava jälleen uudelleen. Tämä asettaa hakijat taloudellisesti eriarvoiseen asemaan, sillä summa on iso monille lapsiperheille, opiskelijoille ja työttömille. Kulujen peittämiseksi ehdotan selvityksen käynnistämistä henkilökortin yhdistämiseksi muihin valtion virastoiden myöntämiin kortteihin kuten ajo- ja sairausvakuutuskorttiin. Uskon, että kulut saattaisivat jopa laskea, kun samoille i...

Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä tulee luopua

Suomessa korkeakoulutusta tarjotaan ilmaiseksi. - Eikös? Näinhän on totuttu sanomaan ja asiaa mainostamaan. Juuri ilmoittauduin seuraavaksi lukuvuodeksi opiskelemaan. Jotta sain ilmoitettua itseni läsnäolevaksi, tuli suorittaa ylioppilaskunnan pakkojäsenmaksu: syyslukukaudelta 35,50 euroa ja kevälukukaudelta 36,00 euroa. Tämä tekee yhteensä 71,50 euroa. Ilman maksamista ei ole myöskään opiskeluoikeutta. Ylioppilaskunnan pakkojäsenyyttä pidetään lainvastaisena. Perustuslaissa on nimittäin turvattu yhdistymisvapaus, jonka ajatellaan sisältävän myös vapauden olla olematta yhdistyksien jäsenenä. Lisää voit lukea mm. täältä . Kannatan vakaasti ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden poistamista.

Ei eutanasialle - kyllä hyvälle saattohoidolle

Eutanasia puhututtaa suomalaisessa poliittisessa keskustelussa yhä enemmän. Pidän mahdollisena, että seuraavalla vaalikaudella eduskunnassa keskustellaan tai jopa päädytään äänestämään asiasta. Siksi näen hyväksi tässä vaiheessa ottaa asiaan julkisesti kantaa. Eutanasia tarkoittaa lääkärin suorittamaa potilaan surmaamista antamalla hänelle kuolettavia lääkkeitä tämän toistuvasta, vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä. Eutanasian tavoitteena on ihmisen kuolema. Potilaan itsemääräämisoikeuteen perustuva oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta, vaikka se jouduttaisi kuolemaa, ei ole eutanasiaa. Myöskään tarpeettomiksi nähtyjen hoitojen riisuminen ja oireenmukaiseen hoitoon siirtyminen ei ole eutanasiaa. Suomessa eutanasia on rikoslaissa kielletty. Sen sijaan Euroopan maista se on sallittua muunmuassa Hollannissa ja Belgiassa. Sveitsissä potilas voi saada lääkäriltä apua itsemurhaan. Siinä missä eutanasia tarkoittaa useimmiten myrkkypiikkiä, avustettu itsemurha tarkoittaa tilan...