Siirry pääsisältöön

Lakia asuinhuoneiston vuokrauksesta muutettava

Laissa asuinhuoneiston vuokrauksesta (52§) sanotaan, että vuokralaisen puolelta vuokrasopimuksen irtisanomisaika on yksi kuukausi ja laskeminen aloitetaan sen kuun viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanomisesta on ilmoitettu vuokranantajalle.

Käytännössä irtisanomisaika on kuukaudesta kahteen kuukauteen riippuen siitä, missä vaiheessa kuukautta irtisanominen on tehty. Ehdotankin, että lakia muutettaisiin niin, että irtisanominen vuokralaisen puolelta olisi neljä viikkoa ja laskeminen aloitettaisiin päivästä, jona irtisanominen on tehty. Lisäksi tulisi säilyttää mahdollisuus irtisanoa asunto jo esimerkiksi useita kuukausia etukäteen.

On totta, että jo nykyinen laki mahdollistaa vuokralaisen ja vuokranantajan välisen sopimuksen siitä, että irtisanomisaika laskettaisiin päättyväksi esimerkiksi kuukauden puoleen väliin. Vuokranantajan ei kuitenkaan tarvitse tällaiseen vaatimukseen suostua, koska lain lähtökohta on, että vuokrasopimus päättyy irtisanomista seuraavan kuukauden loppuun. Lain muutos siis tekisi tästä vuokralaisen mahdollisuudesta oikeuden, jota vuokrantaja ei voisi kieltää.

Yksi nykyisen lain ongelmista on, että asunnon irtisanomisen jälkeen pahimmassa tapauksessa alkaa lähes kahden kuukauden rumba, jolloin uusia asunnonkatsojia on pakko ottaa kotiinsa kierrokselle jopa useita kertoja viikossa. Vuokralaisen on nimittäin lain mukaan (22§) suostuttava asunnon näyttöön viivytyksettä sopivana ajankohtana, jos asunto on vapautumassa tai tulossa myyntiin.

Vuokralaisen on siis järkevää pimittää tietoa irtisanomisesta aivan kuukauden loppuun, että asunnonkatsojavirta alkaisi mahdollisimman myöhään. Käytännössä tilanne johtaa myös siihen, että asunnosta tulee ilmoitus vapautumisesta kuun alussa, mikä puolestaan johtaa siihen, että tuleva vuokralainen saa irtisanottua oman asuntonsa vasta seuraavan kuukauden loppuun.

Vuokralaiset joutuvat usein väistämättä tilanteeseen, jossa pitää maksaa vuokraa kahdesta asunnosta kuukauden ajan, jotta muuttaminen olisi mahdollista. Pienituloisille kuukauden asumismenojen kaksinkertaistuminen on todella suuri kuluerä.

Lain muutoksesta olisi kaksi suurta hyöytyä. Sen avulla vuokralaisella olisi paremmat oikeudet saada vuokrasopimus päättymään sopivana kuukauden ajankohtana (irtisanomisajan puitteissa), jolloin pystyisi pienentämään kahdesta asunnosta aiheutuvia kuluja. Lisäksi muutos toisi joustavuutta asuntomarkkinoille, sillä se helpottaisi asuntopulaa. Sen sijaan, että jokainen muuttava perhe vuokraisi turhaan kahta asuntoa kokonaisen kuukauden ajan, pystyisi tämän ajan supistamaan esimerkiksi puoleen kuuhun tai vaikkapa viikkoon, mikä nopeuttaisi asuntojen vapautumista markkinoille.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi KD?

  Tätä kysymystä minulta on viime aikoina kysytty useamman kerran ja haluan tässä postauksessa avata päätökseni taustoja. Näen, että Suomen poliittisessa kentässä seuraavat asiat toteutuvat parhaiten juuri KD:ssa:   - Elämä on ainutlaatuinen ja arvokas. Sitä tulee kunnioittaa.  - Yhteiskunnan tulee kantaa vastuunsa tulevaisuutta silmällä pitäen. Maailma pitää jättää jälkipolville parempana paikkana kuin sen itse saimme.   - Ihmiset eivät ole vain numeroita, vaan tuntevia ja ajattelevia yksilöitä. Päätöksenteolla on aina myös vaikutuksia, joita ei pystytä mittaamaan määrällisesti.   - Perhe, joita on erilaisia ja -kokoisia, on yhteiskunnan perusyksikkö. Kun perheet voivat hyvin, myös yhteiskunta voi hyvin.   - Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa keskeinen rooli on sivistystyöllä. Yksilöiden kehittyminen tiedollisesti ja taidollisesti hyödyttää koko yhteiskuntaa.   - Yhteiskuntaa rakennetaan työllä ja työnteon tulee olla kannattavaa. Työllisyystilanne...

Ei eutanasialle - kyllä hyvälle saattohoidolle

Eutanasia puhututtaa suomalaisessa poliittisessa keskustelussa yhä enemmän. Pidän mahdollisena, että seuraavalla vaalikaudella eduskunnassa keskustellaan tai jopa päädytään äänestämään asiasta. Siksi näen hyväksi tässä vaiheessa ottaa asiaan julkisesti kantaa. Eutanasia tarkoittaa lääkärin suorittamaa potilaan surmaamista antamalla hänelle kuolettavia lääkkeitä tämän toistuvasta, vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä. Eutanasian tavoitteena on ihmisen kuolema. Potilaan itsemääräämisoikeuteen perustuva oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta, vaikka se jouduttaisi kuolemaa, ei ole eutanasiaa. Myöskään tarpeettomiksi nähtyjen hoitojen riisuminen ja oireenmukaiseen hoitoon siirtyminen ei ole eutanasiaa. Suomessa eutanasia on rikoslaissa kielletty. Sen sijaan Euroopan maista se on sallittua muunmuassa Hollannissa ja Belgiassa. Sveitsissä potilas voi saada lääkäriltä apua itsemurhaan. Siinä missä eutanasia tarkoittaa useimmiten myrkkypiikkiä, avustettu itsemurha tarkoittaa tilan...

Kestävät arvot yhteisten asioiden hoitamisen perustana

Vaikuttajan on tärkeää pohtia, mitkä arvot ovat oman toiminnan ja mielipiteiden perustana. Oikeudenmukaisuus, lähimmäisyys ja elämän kunnioittaminen ovat kaikki tärkeitä hyveitä, jotka kuuluvat olennaisesti kristillisdemokraattiseen pä ätöksentekoon. Yhteiskunnan keskuksena eivät ole eduskunta tai päättäjät. Yhteiskunnan todellisia keskuksia ovat perheet. On olemassa monenlaisia perheitä: suuria ja pieniä lapsiperheitä, pariskuntia ja yksineläjäperheitä. Yhteiskunnan tehtävänä on suojella, turvata ja auttaa jäseniään niin, että tuloksena olisi mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollisimman monelle. Sivistystyön tekeminen on osa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Opetuksen edistämisellä parannetaan niin ihmisten, yhteisöjen kuin yhteiskunnankin asemaa. Sivistys ei ole pelkästään kirjaviisautta, vaan siihen kuuluu myös kulttuuri kaikkine osa-alueineen. Päätöksenteossa on tärkeää ottaa huomioon myös terveys- ja turvallisuusnäkökulma. On tärkeää, että jokainen yhteiskunnan jäsen saa ...