Siirry pääsisältöön

Kuntavaalien siirtäminen heikentää nuorten ehdokkaiden asemaa

Alunperin kuntavaalit 2021 piti järjestää 18.4. Nyt vaalit ovat siirtymässä kesäkuulle. Jo vuoden ajan oikeusministeriössä on ollut mahdollisuus suunnitella vaalit käytäväksi niin, että äänestäminen voisi tapahtua terveysturvallisesti.

Olen erittäin pettynyt, että oikeusministeriö ei näytä kykenevän toteuttamaan ehkä tärkeintä tavoitettaan: vaalien järjestämistä ajallaan. Olen täysin samaa mieltä KD-nuorten kanssa siitä, että tällaisen epäonnistumisen pitäisi johtaa oikeusministerin eroon. Suomen kaltaisessa maassa on häpeällistä, että vaalit perutaan viime hetkillä epidemian takia, josta on tiedetty jo yli vuoden ajan. Demokratian kestävyys mitataan kyvyssä järjestää vaalit myös poikkeusaikoina.

On tärkeää, että jokaiselle taataan turvallinen mahdollisuus äänestämiseen. Ihmettelen, ettei päätöksiä vaalien turvallisemmasta käymisestä (kuten äänestämisajankohdan pidentämisestä) tehty jo aiemmin. Se, että vaalit päätetään siirtää muutamaa päivää ennen ehdokasasettelun päättymistä, johtaa väistämättä tilanteeseen, jossa herää kysymys päätöksen motiiveista. Epäilyksiä ei helpota myöskään se, että viime aikoina on uutisoitu valtapuolueiden hankaluuksista ehdokashankinnassa.

Muuttuneesta tilanteesta kärsivät etenkin vähävaraiset; opiskelijat ja perheelliset. Puolikas kampanjointi on jo tehty ja monet ovat käyttäneet vaalibudjettiaan esimerkiksi mainoksiin. Muutos johtaa käytännössä siihen, että vaalikampanjointi on tehtävä kahdesti ja kulut ovat tietysti sen mukaisia.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi KD?

  Tätä kysymystä minulta on viime aikoina kysytty useamman kerran ja haluan tässä postauksessa avata päätökseni taustoja. Näen, että Suomen poliittisessa kentässä seuraavat asiat toteutuvat parhaiten juuri KD:ssa:   - Elämä on ainutlaatuinen ja arvokas. Sitä tulee kunnioittaa.  - Yhteiskunnan tulee kantaa vastuunsa tulevaisuutta silmällä pitäen. Maailma pitää jättää jälkipolville parempana paikkana kuin sen itse saimme.   - Ihmiset eivät ole vain numeroita, vaan tuntevia ja ajattelevia yksilöitä. Päätöksenteolla on aina myös vaikutuksia, joita ei pystytä mittaamaan määrällisesti.   - Perhe, joita on erilaisia ja -kokoisia, on yhteiskunnan perusyksikkö. Kun perheet voivat hyvin, myös yhteiskunta voi hyvin.   - Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa keskeinen rooli on sivistystyöllä. Yksilöiden kehittyminen tiedollisesti ja taidollisesti hyödyttää koko yhteiskuntaa.   - Yhteiskuntaa rakennetaan työllä ja työnteon tulee olla kannattavaa. Työllisyystilanne...

Ei eutanasialle - kyllä hyvälle saattohoidolle

Eutanasia puhututtaa suomalaisessa poliittisessa keskustelussa yhä enemmän. Pidän mahdollisena, että seuraavalla vaalikaudella eduskunnassa keskustellaan tai jopa päädytään äänestämään asiasta. Siksi näen hyväksi tässä vaiheessa ottaa asiaan julkisesti kantaa. Eutanasia tarkoittaa lääkärin suorittamaa potilaan surmaamista antamalla hänelle kuolettavia lääkkeitä tämän toistuvasta, vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä. Eutanasian tavoitteena on ihmisen kuolema. Potilaan itsemääräämisoikeuteen perustuva oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta, vaikka se jouduttaisi kuolemaa, ei ole eutanasiaa. Myöskään tarpeettomiksi nähtyjen hoitojen riisuminen ja oireenmukaiseen hoitoon siirtyminen ei ole eutanasiaa. Suomessa eutanasia on rikoslaissa kielletty. Sen sijaan Euroopan maista se on sallittua muunmuassa Hollannissa ja Belgiassa. Sveitsissä potilas voi saada lääkäriltä apua itsemurhaan. Siinä missä eutanasia tarkoittaa useimmiten myrkkypiikkiä, avustettu itsemurha tarkoittaa tilan...

Kestävät arvot yhteisten asioiden hoitamisen perustana

Vaikuttajan on tärkeää pohtia, mitkä arvot ovat oman toiminnan ja mielipiteiden perustana. Oikeudenmukaisuus, lähimmäisyys ja elämän kunnioittaminen ovat kaikki tärkeitä hyveitä, jotka kuuluvat olennaisesti kristillisdemokraattiseen pä ätöksentekoon. Yhteiskunnan keskuksena eivät ole eduskunta tai päättäjät. Yhteiskunnan todellisia keskuksia ovat perheet. On olemassa monenlaisia perheitä: suuria ja pieniä lapsiperheitä, pariskuntia ja yksineläjäperheitä. Yhteiskunnan tehtävänä on suojella, turvata ja auttaa jäseniään niin, että tuloksena olisi mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollisimman monelle. Sivistystyön tekeminen on osa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Opetuksen edistämisellä parannetaan niin ihmisten, yhteisöjen kuin yhteiskunnankin asemaa. Sivistys ei ole pelkästään kirjaviisautta, vaan siihen kuuluu myös kulttuuri kaikkine osa-alueineen. Päätöksenteossa on tärkeää ottaa huomioon myös terveys- ja turvallisuusnäkökulma. On tärkeää, että jokainen yhteiskunnan jäsen saa ...