Siirry pääsisältöön

Henkilöllisyystodistuksesta maksuton


Henkilöllisyystodistuksesta tulisi tehdä maksuton kansalaisille, koska pankkien, vakuutusyhtiöiden, TE-toimiston, poliisin tai muiden viranomaisten kanssa kasvokkain asioidessa vaaditaan usein tunnistautumista joko passilla tai henkilökortilla. Tarve henkilökorttiin tai passiin on siten lähes välttämätön. Ajokortin ja kela-kortin kelpoisuudesta tunnistautumisessa on pitkälti luovuttu.

Henkilökortti maksaa sähköisesti haettuna 54 euroa (1.12.2022), jonka päälle hakija maksaa lisäksi valokuvauskulut. Kustannuksena passi on samantasoinen. Henkilökortti vanhenee viidessä vuodessa, jonka jälkeen sitä on haettava jälleen uudelleen. Tämä asettaa hakijat taloudellisesti eriarvoiseen asemaan, sillä summa on iso monille lapsiperheille, opiskelijoille ja työttömille.

Kulujen peittämiseksi ehdotan selvityksen käynnistämistä henkilökortin yhdistämiseksi muihin valtion virastoiden myöntämiin kortteihin kuten ajo- ja sairausvakuutuskorttiin. Uskon, että kulut saattaisivat jopa laskea, kun samoille ihmisille ei lähetettäisi jokaista tarkoitusta varten omaa korttia.

Internet-asioinnin aikakaudellakin fyysisellä henkilökortilla on paikkansa ja tarkoituksensa. Sähkökatkon, internetin häiriötilanteen tai kyberiskujen aikana kasvokkain asiointi voi olla ainoa mahdollinen keino. Lisäksi kaikilla ei ole valmiuksia tulevaisuudessakaan sähköiseen asiointiin.

Kuva julkisesta kuvapankista pixabaysta

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi KD?

  Tätä kysymystä minulta on viime aikoina kysytty useamman kerran ja haluan tässä postauksessa avata päätökseni taustoja. Näen, että Suomen poliittisessa kentässä seuraavat asiat toteutuvat parhaiten juuri KD:ssa:   - Elämä on ainutlaatuinen ja arvokas. Sitä tulee kunnioittaa.  - Yhteiskunnan tulee kantaa vastuunsa tulevaisuutta silmällä pitäen. Maailma pitää jättää jälkipolville parempana paikkana kuin sen itse saimme.   - Ihmiset eivät ole vain numeroita, vaan tuntevia ja ajattelevia yksilöitä. Päätöksenteolla on aina myös vaikutuksia, joita ei pystytä mittaamaan määrällisesti.   - Perhe, joita on erilaisia ja -kokoisia, on yhteiskunnan perusyksikkö. Kun perheet voivat hyvin, myös yhteiskunta voi hyvin.   - Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa keskeinen rooli on sivistystyöllä. Yksilöiden kehittyminen tiedollisesti ja taidollisesti hyödyttää koko yhteiskuntaa.   - Yhteiskuntaa rakennetaan työllä ja työnteon tulee olla kannattavaa. Työllisyystilanne...

Ei eutanasialle - kyllä hyvälle saattohoidolle

Eutanasia puhututtaa suomalaisessa poliittisessa keskustelussa yhä enemmän. Pidän mahdollisena, että seuraavalla vaalikaudella eduskunnassa keskustellaan tai jopa päädytään äänestämään asiasta. Siksi näen hyväksi tässä vaiheessa ottaa asiaan julkisesti kantaa. Eutanasia tarkoittaa lääkärin suorittamaa potilaan surmaamista antamalla hänelle kuolettavia lääkkeitä tämän toistuvasta, vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä. Eutanasian tavoitteena on ihmisen kuolema. Potilaan itsemääräämisoikeuteen perustuva oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta, vaikka se jouduttaisi kuolemaa, ei ole eutanasiaa. Myöskään tarpeettomiksi nähtyjen hoitojen riisuminen ja oireenmukaiseen hoitoon siirtyminen ei ole eutanasiaa. Suomessa eutanasia on rikoslaissa kielletty. Sen sijaan Euroopan maista se on sallittua muunmuassa Hollannissa ja Belgiassa. Sveitsissä potilas voi saada lääkäriltä apua itsemurhaan. Siinä missä eutanasia tarkoittaa useimmiten myrkkypiikkiä, avustettu itsemurha tarkoittaa tilan...

Kestävät arvot yhteisten asioiden hoitamisen perustana

Vaikuttajan on tärkeää pohtia, mitkä arvot ovat oman toiminnan ja mielipiteiden perustana. Oikeudenmukaisuus, lähimmäisyys ja elämän kunnioittaminen ovat kaikki tärkeitä hyveitä, jotka kuuluvat olennaisesti kristillisdemokraattiseen pä ätöksentekoon. Yhteiskunnan keskuksena eivät ole eduskunta tai päättäjät. Yhteiskunnan todellisia keskuksia ovat perheet. On olemassa monenlaisia perheitä: suuria ja pieniä lapsiperheitä, pariskuntia ja yksineläjäperheitä. Yhteiskunnan tehtävänä on suojella, turvata ja auttaa jäseniään niin, että tuloksena olisi mahdollisimman paljon hyvinvointia mahdollisimman monelle. Sivistystyön tekeminen on osa hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista. Opetuksen edistämisellä parannetaan niin ihmisten, yhteisöjen kuin yhteiskunnankin asemaa. Sivistys ei ole pelkästään kirjaviisautta, vaan siihen kuuluu myös kulttuuri kaikkine osa-alueineen. Päätöksenteossa on tärkeää ottaa huomioon myös terveys- ja turvallisuusnäkökulma. On tärkeää, että jokainen yhteiskunnan jäsen saa ...