Siirry pääsisältöön

Henkilöllisyystodistuksesta maksuton

Henkilöllisyystodistuksesta tulisi tehdä maksuton kansalaisille, koska pankkien, vakuutusyhtiöiden, TE-toimiston, poliisin tai muiden viranomaisten kanssa kasvokkain asioidessa vaaditaan usein tunnistautumista joko passilla tai henkilökortilla. Tarve henkilökorttiin tai passiin on siten lähes välttämätön. Ajokortin ja kela-kortin kelpoisuudesta tunnistautumisessa on pitkälti luovuttu.

Henkilökortti maksaa sähköisesti haettuna 54 euroa (1.12.2022), jonka päälle hakija maksaa lisäksi valokuvauskulut. Kustannuksena passi on samantasoinen. Henkilökortti vanhenee viidessä vuodessa, jonka jälkeen sitä on haettava jälleen uudelleen. Tämä asettaa hakijat taloudellisesti eriarvoiseen asemaan, sillä summa on iso monille lapsiperheille, opiskelijoille ja työttömille.

Kulujen peittämiseksi ehdotan selvityksen käynnistämistä henkilökortin yhdistämiseksi muihin valtion virastoiden myöntämiin kortteihin kuten ajo- ja sairausvakuutuskorttiin. Uskon, että kulut saattaisivat jopa laskea, kun samoille ihmisille ei lähetettäisi jokaista tarkoitusta varten omaa korttia.

Internet-asioinnin aikakaudellakin fyysisellä henkilökortilla on paikkansa ja tarkoituksensa. Sähkökatkon, internetin häiriötilanteen tai kyberiskujen aikana kasvokkain asiointi voi olla ainoa mahdollinen keino. Lisäksi kaikilla ei ole valmiuksia tulevaisuudessakaan sähköiseen asiointiin.

Kuva julkisesta kuvapankista pixabaysta

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Miksi KD?

  Tätä kysymystä minulta on viime aikoina kysytty useamman kerran ja haluan tässä postauksessa avata päätökseni taustoja. Näen, että Suomen poliittisessa kentässä seuraavat asiat toteutuvat parhaiten juuri KD:ssa:   - Elämä on ainutlaatuinen ja arvokas. Sitä tulee kunnioittaa.  - Yhteiskunnan tulee kantaa vastuunsa tulevaisuutta silmällä pitäen. Maailma pitää jättää jälkipolville parempana paikkana kuin sen itse saimme.   - Ihmiset eivät ole vain numeroita, vaan tuntevia ja ajattelevia yksilöitä. Päätöksenteolla on aina myös vaikutuksia, joita ei pystytä mittaamaan määrällisesti.   - Perhe, joita on erilaisia ja -kokoisia, on yhteiskunnan perusyksikkö. Kun perheet voivat hyvin, myös yhteiskunta voi hyvin.   - Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa keskeinen rooli on sivistystyöllä. Yksilöiden kehittyminen tiedollisesti ja taidollisesti hyödyttää koko yhteiskuntaa.   - Yhteiskuntaa rakennetaan työllä ja työnteon tulee olla kannattavaa. Työllisyystilanne...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Ei eutanasialle - kyllä hyvälle saattohoidolle

Eutanasia puhututtaa suomalaisessa poliittisessa keskustelussa yhä enemmän. Pidän mahdollisena, että seuraavalla vaalikaudella eduskunnassa keskustellaan tai jopa päädytään äänestämään asiasta. Siksi näen hyväksi tässä vaiheessa ottaa asiaan julkisesti kantaa. Eutanasia tarkoittaa lääkärin suorittamaa potilaan surmaamista antamalla hänelle kuolettavia lääkkeitä tämän toistuvasta, vapaaehtoisesta ja oikeustoimikelpoisesta pyynnöstä. Eutanasian tavoitteena on ihmisen kuolema. Potilaan itsemääräämisoikeuteen perustuva oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta, vaikka se jouduttaisi kuolemaa, ei ole eutanasiaa. Myöskään tarpeettomiksi nähtyjen hoitojen riisuminen ja oireenmukaiseen hoitoon siirtyminen ei ole eutanasiaa. Suomessa eutanasia on rikoslaissa kielletty. Sen sijaan Euroopan maista se on sallittua muunmuassa Hollannissa ja Belgiassa. Sveitsissä potilas voi saada lääkäriltä apua itsemurhaan. Siinä missä eutanasia tarkoittaa useimmiten myrkkypiikkiä, avustettu itsemurha tarkoittaa tila...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Maatalous on elinehto — ongelmiin on puututtava

Kotimainen maatalous on ahdingossa. Alalla on rakenteellisia ongelmia, joihin on puututtava.  Alla luettelemani muutamat suomalaisen elintarvikeketjun ongelmakohdat eivät ole keskinäisessä merkittävyysjärjestyksessä. - Näennäisviljely ja väärinkohdistetut tuet Näennäisviljelyssä peltoja viljellään maataloustukien vuoksi, mutta ei tavoitella määrällisesti tai laadullisesti hyvää satoa. Koska suuri osa tuloista tulee tuista eikä myynnistä, näennäisviljely saattaa kustannusten pienuuden vuoksi olla kannattavampaa kuin varsinainen viljely. Maanviljely on ollut liian tuotantokeskeistä tuottavuuskeskeisyyden sijaan! Näennäisviljelyn vähentämiseksi tulisi maataloustukien painopistettä muuttaa pinta-alaperusteisuudesta myytyihin kiloihin tai litroihin. Lisäksi osa maataloustuesta voisi kanavoida uudella tavalla asettamalla julkisen sektorin laitosten tarjoamalle ruoalle kotimaisen ruoan vähimmäisprosenttiosuus. Näennäisviljelyn haitat: - Veronmaksajien rahoilla tuetaan toimi...
Lähetä kommentti
Lue lisää